Skip to main content

Pitkän ja lyhyen aikavälin maanpetturuutta

Metsäteollisuuden äänitorvet kokoavat uutta lobbausrintamaa seuraavaan äänestykseen. MTK, Metsäteollisuus ry, Metsä… mitä näitä nyt onkaan. Maakuntalehdessä muistetaan kiittää edelliseen lobbaukseen innolla osallistuneita ja kannustetaan uuteen. Pomomiehillä sormet syyhyää twiittaamaan jotain pikkunäppärää isänmaallisuudesta, maanpettureista, Suomen tai maan edusta.

Poliittiseen keskusteluun on pesiytynyt ihana termi. Nyt heilahtaa maanpetturuuskortti. Tätä mantraa on kätevä hokea kenen tahansa: pukumiehen lentokenttäbussissa, duunarin kantiksen kulmapöydässä, poliittisia irtopisteitä keräilevistä puhumattakaan. Tämä on niin kätevä kortti että Suomen matalaotsaisinta poliittista kolumnia julkaiseva Iltasanomatkin osaa siihen tarttua ja haukkua LULUCF vastaan äänestäneet. On maan etu estää, tällä vielä Suomi tienaa, Suomen etu. Aivan. Juuri niin edullista Suomelle kuin rikkidirektiivin vastustaminen, Kreikan lainat ja Talvivaara.


Suomen etuja on monenlaisia, lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia. Mikä on maanpetturuutta lyhyellä ja mikä pitkällä aikajänteellä? Talvivaarassa ei päästy montaakaan vuotta eteenpäin kun totuus paljastui: järkyttävä loppulasku paikkakuntalaisille ja veronmaksajille. Tämänkertaisen lobbauksen tulos tulee olemaan vielä karumpi. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä ja maapallon lämpenemisen tahti on niin hurja, että lyhytaikaiseen voitontavoittelun nimissä tehdyllä päätöksellä on rankat seuraukset. Vaikka nuori metsä kasvaessaan sitoo hiiltä hakkuun jälkeen, hiilipäästöt ovat rajusti sitomiskykyä suurempia. Tämän hakkuupäätöksen kanssa eletään kymmeniä vuosia voimatta puuttua enää mitenkään itse ongelmaan: hiilen karkaamiseen hakatusta metsämaasta. Olemme siis auttamatta hiilidioksidin tuottajia sitojien sijaan, hiilineutraalisuusvalheista huolimatta tai juurikin siksi. Otetaanko tämän erheen korjaamiseksi tulevaisuuden hiiliverot sitten teollisuuden, liikenteen vai kotitalouksien energiankäytöstä, jotta hiilineutraalisuus saavutetaan? Tämän lisäksi talvet lopettava nouseva keskilämpötila, puiden taudit ja tuhohyönteiset, myrskyt ja muut ääri-ilmiöt ja kunnollisten korjuukelien puute. Monta todella pahaa itse aiheutettua ongelmaa metsänomistajille.  Kaipaan jo menetettyjä talvia. 



Comments

Popular posts from this blog

Siirtyvätkö hakkuut muualle vain sellu-uskovaisten unissa?

Hiilinielujen vahvistaminen hakkuita rajoittamalla johtaisi tuoreen artikkelin* mukaan tilanteeseen, jossa muualla hakattaisiin enemmän. Tutkimus perustuu ajatukseen, jossa verrataan näkemystä metsätalouden tulevasta kehityksestä skenaarioon, jossa hakkuumäärät eivät kasva vaan pysyvät vuosien 2000-2012 tasolla. Jos yhdessä kysynnän kasvun ja hakkuiden hillinnän kanssa Euroopan metsät eivät riitä arvioituun kysyntään, hakkuut lisääntyvät muualla. Periaatteessa yksinkertaista. Ennen pirujen maalaamista seinille ja ilmastonsuojelijoiden ja ituhippien kivittämistä, on hyvä katsoa mistä tämä väite kumpuaa.   Idea tutkimuksessa on simppeli (Itse asiassa liian simppeli **). Luonnostellaan haluttu tulevaisuus, ja verrataan tilanteeseen, jossa metsien käyttö rajataan 2000-2012 mukaiseksi. Koska tulevaisuutta ei tiedetä on kasvuennusteet arvioitu ennustetun väkimäärän ja talouden kasvun mukaan, tai bioenergian osalta ennusteskenaarioiden mukaan. Taustaoletuksissa biomassan käytön lisää...

Päätös

Päätös Tänään on omituinen päivä. Olen pantannut päätöstäni kauan. Lukuisista yhteydenotoista ja verenpaineen noususta huolimatta olen työntänyt päätöstä yhä edemmäksi. Nyt olen päätökseni tehnyt. Verenpaine laskee ja päätöksen myötä monta asiaa menneisyydestä ja nykyisyydestä kiertyy kiehtovasti yhteen. Pelkään että verenpaine vielä jossain välissä nousee, mutta sille asialle en voi enää mitään. Peli on alkanut.  90-luvun puolivälissä, Keuruun Virtalankosken sillalta syljeskellessä, perhovapaa roikottaen ja Tarhian koskireitin alennustilaa katsellessa heräsi halu ottaa selvää miten tuon vesistön voisi saada vedenlaadultaan takaisin taimenille sopivaksi. Samoina vuosina Multian metsissä hakkuuaukkojen, turvesoiden ja syvien metsäojien pirstomassa maisemassa sienestäessä, marjastaessa ja metsästäessä juurisyy valuma-alueen vedenlaadun kehnouteen alkoi valjeta. Vaikka metsätalous tuokin seudulle toimeentuloa, se myös pilaa luontoa, virkistysmahdollisuuksia, kalavesiä, mökkir...

Metsätaloutta pahoitellen

Vuokra-auton ikkunasta vilkkuu turkoosi meri. Bassinsalmi, joka erottaa Tasmanian Australiasta, ohjaa matkaamme kohti Apollo Bayta. Välillä Great Ocean Road sukeltaa rehevän metsän siimekseen kääntyäkseen taas hetken kuluttua meren rantaan. Matkalla hotellille pysähdymme jäätelölle. Kookaburra nauraa rätkättää metsikössä. Meitäkin naurattaa ja mietityttää miten lapsille maistuu ravintolaruoka jäätelön jälkeen. Ajelemme sivuteille etsimään koaloita ja vaihtamaan pienimmäiselle vaippaa.  Tien varressa on pahoitteleva kyltti, joka ilmoittaa metsän olevan talouskäytössä. Suomalaiseen normaaliin tottuneena en osaa heti nähdä pahoittelulle syytä, onhan aukko metsässä pieni ja taimettunut. Pari lisäpäivää ravintolailtoineen, hotelleineen ja luontonähtävyyksineen auttaa ymmärtämään pahoittelun syytä. Maisema- ja luontoturismissa pyörii miljardibisnes. 13000 kilometriä pohjoisemmassa tarjotaan luontoelämyksiä avohakkuiden ympäröimällä hehtaarin tontilla ja hiljennytään joogaamaan ...