Skip to main content

Kuka pelastaisi maaseudun itseltään?


Kirvehet heilumahan, valtio käsköö jälleen mottitalakoisiin. Kyllä mettä parahiten hiiltä sitoo ku oikeen hakatahan. Maaseurun miähet pelastaa ny Suamen, ja puali pallua samalla. Tätä ku teherähän nii maaseutu virkiää ja tyätä tuloo.

Muutamassa kuukaudessa hakkuut ovat ylittäneet kestävät hakkuumäärät. Luvatusta biotalouspelastuksesta ei ole tietoakaan, vielä vähemmän muovia tai vaatteita korvaavista tuotteista. Kiinalaisille on toki riittänyt junalasteittain sellua paskapaperin raaka-aineeksi. 

Pelastuiko maapallo karvalakkimiesten metsänhoidolla? Ei, vaan se otti isoja harppauksia huonompaan. Pelastuiko edes maaseutu? Ei! Koska metsiä hakattiin ja hakataan liikaa, emme saavuta päästötavoitteita riittävän nopeasti. Tästä seuraa, että polttoaineita joudutaan verottamaan entistä kovemmin, autoilua rajoittamaan todella kovalla kädellä ja asumista tiivistämään. Tämä kaikki iskee eritoten maaseudulle. 

Tekisi mieli sanoa, että ”Oma vikanne! Teitä selväsanaisesti varoitettiin! Kärsikää omista virheistänne!” 

Koska itsekin asun ja haluan tulevaisuudessakin asua maaseudulla, sanon toisin: Kiitti ****sti!


Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

Päätös

Päätös Tänään on omituinen päivä. Olen pantannut päätöstäni kauan. Lukuisista yhteydenotoista ja verenpaineen noususta huolimatta olen työntänyt päätöstä yhä edemmäksi. Nyt olen päätökseni tehnyt. Verenpaine laskee ja päätöksen myötä monta asiaa menneisyydestä ja nykyisyydestä kiertyy kiehtovasti yhteen. Pelkään että verenpaine vielä jossain välissä nousee, mutta sille asialle en voi enää mitään. Peli on alkanut.  90-luvun puolivälissä, Keuruun Virtalankosken sillalta syljeskellessä, perhovapaa roikottaen ja Tarhian koskireitin alennustilaa katsellessa heräsi halu ottaa selvää miten tuon vesistön voisi saada vedenlaadultaan takaisin taimenille sopivaksi. Samoina vuosina Multian metsissä hakkuuaukkojen, turvesoiden ja syvien metsäojien pirstomassa maisemassa sienestäessä, marjastaessa ja metsästäessä juurisyy valuma-alueen vedenlaadun kehnouteen alkoi valjeta. Vaikka metsätalous tuokin seudulle toimeentuloa, se myös pilaa luontoa, virkistysmahdollisuuksia, kalavesiä, mökkir...
Post a Comment
Read more

Omilla mailla, omilla luvilla

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite koskee valtion metsiä, mutta metsätalouspiireissä sen on nähty uhkaavan myös yksityisen maanomistajan oikeuksia. On aivan selvä, että kansalaisilla on kiistaton oikeus vaatia valtion metsiltä muutakin kun nykyistä voimaperäistä metsänhoitoa, mutta onko yksityismetsänomistajilta vaadittava samaa? ”Omilla mailla, omilla luvilla” on usein kuultu tokaisu ja siihen on periaatteellisesti helppo yhtyä. Valitettavasti avohakkuu on haitallinen sekä vesistöille että ilmastolle, eivätkä avohakkuun vaikutukset rajoitu vain omalle palstalle. Siksi päätös avohakkuusta ei ole puhtaasti vain maanomistajan asia.  Riippumatta siitä, onko maapala valtion vai yksityisen omistama, avohakkuiden pahimmat haitat keskittyvät turvemaille, joita Suomen metsäpinta-alasta on neljännes. Turvemailla avohakkuuta seuraa melkein automaattisesti ojitus, jotta metsän avohakkuussa heikentynyt vesitalous saadaan kuntoon. Ojitetuilta aloilta vesi poistuu tehokkaasti, mutta...
Post a Comment
Read more

Harsintajulkilausuma 70 v.

Suomen metsien puuvarojen kasvusta on tapana kiitellä harsintajulkilausuman jälkeistä tasaikäismetsätaloutta. Into harsintajulkilausuman kiittelyyn tuntuu olevan sidottu haluun sivaltaa jatkuvaa kasvatusta – avohakkuutonta, luontoystävällisempää vaihtoehtoa, ja paria viherhippiä siinä sivussa.  ”Kiitos tästä mahdollisuudesta herra Harsintajulkilausuma, kiitos.” ”Kiitos ja olkaa hyvä vaan”, toteaa 70-vuotias päivänsankari, ja jatkaa: ”Meneeköhän tämä matalaotsainen mielistely nyt väärään osoitteeseen?”  1948 julkaistun harsintajulkilausuman jälkeen on tapahtunut melkoisen paljon. Unohtaen hetkeksi pakkohakkuutraumat ja ojitusten ja avohakkuiden tuhoamat vesistöt ja luontoarvot, on varmasti melkoisen oikein kiittää myös metsätaloutta tämänhetkistä elintasosta. Silti elintaso ja puukuutiot eivät ole todisteita siitä, ettei jatkuva kasvatus toimi, eikä siitä, etteikö se olisi oikea vaihtoehto nyt.  Kun harsintajulkilausuman jälkeen metsänhoito pakotettiin ins...
Post a Comment
Read more