Skip to main content

Harsintajulkilausuma 70 v.

Suomen metsien puuvarojen kasvusta on tapana kiitellä harsintajulkilausuman jälkeistä tasaikäismetsätaloutta. Into harsintajulkilausuman kiittelyyn tuntuu olevan sidottu haluun sivaltaa jatkuvaa kasvatusta – avohakkuutonta, luontoystävällisempää vaihtoehtoa, ja paria viherhippiä siinä sivussa. 

”Kiitos tästä mahdollisuudesta herra Harsintajulkilausuma, kiitos.”

”Kiitos ja olkaa hyvä vaan”, toteaa 70-vuotias päivänsankari, ja jatkaa: ”Meneeköhän tämä matalaotsainen mielistely nyt väärään osoitteeseen?” 

1948 julkaistun harsintajulkilausuman jälkeen on tapahtunut melkoisen paljon. Unohtaen hetkeksi pakkohakkuutraumat ja ojitusten ja avohakkuiden tuhoamat vesistöt ja luontoarvot, on varmasti melkoisen oikein kiittää myös metsätaloutta tämänhetkistä elintasosta. Silti elintaso ja puukuutiot eivät ole todisteita siitä, ettei jatkuva kasvatus toimi, eikä siitä, etteikö se olisi oikea vaihtoehto nyt. 

Kun harsintajulkilausuman jälkeen metsänhoito pakotettiin insinöörivetoiseen pakkoavioliittoon selluteollisuuden, ojitusten ja koneellisen puunkorjuun kanssa, tehot kasvoivat ja puumäärät nousivat. Metsänhoitomuodon vaihtamisen lisäksi keinovalikoimaan tulivat myös ohjaus, kuri ja pakko. Millainen metsä Suomessa nyt kasvaisi, jos harsintajulkilausumaa ei olisi koskaan julkaistu tai jos jatkuvan kasvatuksen metsien hoitoon olisi uhrattu yhtä paljon neuvontaa ja pakkoa? Jos aiheesta olisi tehty tutkimus ja puolet pitäjistä olisi pakotettu jatkuvaan kasvatukseen ja puolet tasaikäiseen asiasta voitaisiin jotain väittää. Tiedettäisiin melko hyvin, kuinka paljon metsänkasvusta voidaan selittää tasaikäiskasvatuksella ja kuinka paljon muulla: maailman muuttumisella, sotakorvauksilla, ojittamisella, Kekkosella, YYA:lla tai jälleenrakentamisella. 

Kaikesta pakosta, neuvonnasta ja tuesta huolimatta 40 % tasaikäismetsätalouden toimenpiteistä on tällä hetkellä rästissä heikentäen tasaikäismetsätalouden tulosta. Vain talvisotahengessä ilmaiseksi metsäänsä raivaavat metsänomistajat tekevät mallien ennustamaa tiliä. Jatkuvalla kasvatuksella sama tai parempi tili tulisi ilman hikeä ja stressiä. Vaikka tasaikäiskasvatus saattoi sopia aikoinaan paremmin halpaan työvoimaan ja sellutehtailijoiden agendaan, se ei palvele moniarvoisempaa metsänkäyttöä eikä nykymetsänomistajaa ja -taloutta.  Aika on muuttunut, eikä 1950-luvulla pakolla lopetettu harsinta ja metsän kasvu sen jälkeen todista mitään nykyaikaisen jatkuvan kasvatuksen toimimattomuudesta tässä ajassa, nykyisillä reunaehdoilla. 



Comments

Popular posts from this blog

Päätös

Päätös
Tänään on omituinen päivä. Olen pantannut päätöstäni kauan. Lukuisista yhteydenotoista ja verenpaineen noususta huolimatta olen työntänyt päätöstä yhä edemmäksi. Nyt olen päätökseni tehnyt. Verenpaine laskee ja päätöksen myötä monta asiaa menneisyydestä ja nykyisyydestä kiertyy kiehtovasti yhteen. Pelkään että verenpaine vielä jossain välissä nousee, mutta sille asialle en voi enää mitään. Peli on alkanut. 
90-luvun puolivälissä, Keuruun Virtalankosken sillalta syljeskellessä, perhovapaa roikottaen ja Tarhian koskireitin alennustilaa katsellessa heräsi halu ottaa selvää miten tuon vesistön voisi saada vedenlaadultaan takaisin taimenille sopivaksi. Samoina vuosina Multian metsissä hakkuuaukkojen, turvesoiden ja syvien metsäojien pirstomassa maisemassa sienestäessä, marjastaessa ja metsästäessä juurisyy valuma-alueen vedenlaadun kehnouteen alkoi valjeta. Vaikka metsätalous tuokin seudulle toimeentuloa, se myös pilaa luontoa, virkistysmahdollisuuksia, kalavesiä, mökkirantoja ja vie …

Vapaaehtoinen maailmanloppu

Kirkkain silmin ja leuka pystyssä elämäntapamuuttaja, muovittomaan maaliskuuhun ja vegaanihaasteeseen tarttunut apteekkari Tarja, sepustaa suu vaahdossa valintojaan: Lihattomuuden, muovittomuuden ja uuden sähköurheiluauton hyötyjä, soija-latten ihanuutta ja ekomatkailua Balilla. Marjo - köyhempi peruskansalainen, tuntee ilmastoahdistusta kun ei pysty omilla kulutustottumuksillaan vapaaehtoisesti pelastamaan maailmaa. Ei hätää Marjo, asiasi ovat silti melkoisen hyvin. Elämänvalinnoillasi et välttämättä tee kovasti hallaa luonnolle ja ilmastolle. Jos vaikutuksen tekeminen oikeasti kiinnostaa, niin vähennä tai lopeta lihan syönti, hyppää junaan auton sijaan, kimppakyyteile ja älä perkele lennä.
Kestovaippojen ompelua intohimoisesti harrastava taaperoimettäjä Heidi näkee maailman pelastumisen kumpuavan juurikin elämäntapamuutoksen kautta ja lähinnä yksilöpäätöksenä. Karu fakta on että Heidin kaltaisten määrä on pallollamme säälittävän pieni, ja paljon suurempaa kansanosaa edustava automek…

Siirtyvätkö hakkuut muualle vain sellu-uskovaisten unissa?

Hiilinielujen vahvistaminen hakkuita rajoittamalla johtaisi tuoreen artikkelin* mukaan tilanteeseen, jossa muualla hakattaisiin enemmän. Tutkimus perustuu ajatukseen, jossa verrataan näkemystä metsätalouden tulevasta kehityksestä skenaarioon, jossa hakkuumäärät eivät kasva vaan pysyvät vuosien 2000-2012 tasolla. Jos yhdessä kysynnän kasvun ja hakkuiden hillinnän kanssa Euroopan metsät eivät riitä arvioituun kysyntään, hakkuut lisääntyvät muualla. Periaatteessa yksinkertaista. Ennen pirujen maalaamista seinille ja ilmastonsuojelijoiden ja ituhippien kivittämistä, on hyvä katsoa mistä tämä väite kumpuaa.
Idea tutkimuksessa on simppeli (Itse asiassa liian simppeli **). Luonnostellaan haluttu tulevaisuus, ja verrataan tilanteeseen, jossa metsien käyttö rajataan 2000-2012 mukaiseksi. Koska tulevaisuutta ei tiedetä on kasvuennusteet arvioitu ennustetun väkimäärän ja talouden kasvun mukaan, tai bioenergian osalta ennusteskenaarioiden mukaan. Taustaoletuksissa biomassan käytön lisääminen bioen…