Skip to main content

Siirtyvätkö hakkuut muualle vain sellu-uskovaisten unissa?

Hiilinielujen vahvistaminen hakkuita rajoittamalla johtaisi tuoreen artikkelin* mukaan tilanteeseen, jossa muualla hakattaisiin enemmän. Tutkimus perustuu ajatukseen, jossa verrataan näkemystä metsätalouden tulevasta kehityksestä skenaarioon, jossa hakkuumäärät eivät kasva vaan pysyvät vuosien 2000-2012 tasolla. Jos yhdessä kysynnän kasvun ja hakkuiden hillinnän kanssa Euroopan metsät eivät riitä arvioituun kysyntään, hakkuut lisääntyvät muualla. Periaatteessa yksinkertaista. Ennen pirujen maalaamista seinille ja ilmastonsuojelijoiden ja ituhippien kivittämistä, on hyvä katsoa mistä tämä väite kumpuaa. 

Idea tutkimuksessa on simppeli (Itse asiassa liian simppeli **). Luonnostellaan haluttu tulevaisuus, ja verrataan tilanteeseen, jossa metsien käyttö rajataan 2000-2012 mukaiseksi. Koska tulevaisuutta ei tiedetä on kasvuennusteet arvioitu ennustetun väkimäärän ja talouden kasvun mukaan, tai bioenergian osalta ennusteskenaarioiden mukaan. Taustaoletuksissa biomassan käytön lisääminen bioenergiaksi johdetaan BIOINNO skenaarion mukaan, joka perustuu pitkälti metsätalouden omiin päämääriin ***. BIOINNO skenaariossa mm. talouskasvu on oletettu ripeäksi (eritoten Suomessa ”tirskuntaa”) energiatalouden on oletettu olevan sidoksissa voimakkaasti bioenergiaan, ja hiilidioksidin talteenottojärjestelmien on oletettu olevan käytössä ja että puun polttopuukäyttö loppuu. 

Kuvaavaa on, että muiden tuotteiden osalta väestöperustainen kasvunäkymä on melkoisen maltillinen vaihdellen muutamasta miljoonasta kuutiosta muutamaan kymmeneen miljoonaan. Paperin kulutuksen on jopa oletettu jatkavan laskuaan*. BIOINNO skenaariossa metsien arvioitu käyttö bioenergiaksi on kaavailtu nousevan tarkasteluaikavälillä noin 70 miljoonaa kuutiota (70 miljoonasta kuutiosta 147 miljoonaan kuutioon, vuoteen 2050 mennessä 236 miljoonaan kuutioon)***. Keskustelu yksityisten ihmisten polttopuiden hankinnan siirtämisestä keskitettyyn polttoon osana BIOINNO*** strategiaa kielii siitä, että skenaariossa haalitaan poltettavaksi kaikki mahdollinen ja mahdotonkin: jäte, sivuvirrat, kannot, lahopuut, kokopuu (jos hinta vain on sopiva) – jopa halotkin pinosta. Tulevaisuusunelmansa kelläkin, mutta minusta tämä muistuttaa lähinnä painajaista.

Tarkasteluaikavälille osuu myös EU tasolla hakkuiden hillintä. Nielujen lisääminen on poliittinen ratkaisu, siinä missä laajakantainen bioenergiankin lisääminen. Tämä nielujen vahvistaminen on kumminkin nostettu tarkasteltavaksi ulkopuoliseksi tekijäksi, ja  bioenergiaunelma on sisällytetty tulevaisuusennusteeseen mallin vakioparametriksi – siis ajatukseksi, että näinhän asia etenee vääjäämättä. Entäs jos ei? Looginen kysymys on, että kumpi, ylimitoitettu bioenergiaunelma, vaiko hakkuiden hillintä aiheuttaa suuremman muutoksen metsätalouteen, saati kuprun ilmastonmuutokseen? Tätä on artikkelia lukemalla mahdoton ratkaista, koska asiaa ei artikkelissa tutkittu. Artikkelin* lopussa kerrotaan lisäksi että ”hakkuiden vähentäminen VOI EHKÄ heikentää EUn ilmastonmuutostoimia, koska nielut VOIVAT EHKÄ olla EUssa hetkellisesti suurempia, mutta pienempiä muualla”. Tätä ei artikkelissa tutkittu, eikä tälle heitolle löydy artikkelista viitettä. Sellu-uskovaisten keltaiselle lehdistölle tämä heitto kyllä kelpaa klikkiotsikoksi. 
On hyvä muistaa, että kyse on talouden tulevaisuusskenaarioista, jossa verrataan kahta oletettua, toivottua, unelmoitua, hourittua, tulevaisuutta. Kyse on siten: leikkirahasta, –työpaikoista, ja –taseesta - epäreilusta leikistä, jossa ei oteta huomioon hakkuiden tai biomassan keruun muita vaikutuksia vesistölle, biodiversiteetille, ilmastolle, saati ihmisille. Tästä talouden tulevaisuusleikistä tekee ankeaa ja kyseenalaista, se että sen varjolla tehdään ylimitoitetuista hakkuista parhaillaan todellisuutta. Bioenergiaskenaario, mihin hakkuiden lisäys artikkelissa melkein täysin perustuu, ei ole realistinen NYT. Ehkä tulevaisuudessa kun hiilidioksidia voidaan poistaa teollisessa miettakaavassa, mutta ei NYT. Tilanne on sama kuin niin monessa muussakin metsäteollisuuden lobbykampanjassa: viherpestään ylisuuria hakkuita, jotka tapahtuvat NYT lupailemalla tulevaisuuden 3D tulostinmateriaaleja, tekstiilikuituja, elmukelmua ja muita ”huippuinnovaatioita”, joita ei NYT valmisteta siinä mittakaavassa, että niillä voitaisiin perustella ylisuuria hakkuita NYT. 

Jotain uutta kumminkin metsärintamalla: katteettomien lupausten rinnalle keinovalikoimaan on noussut katteettomilla väitteillä uhkailu. 
Viitteet:
*Kallio et al. 2018. Economic impacts of setting reference levels for the forest carbon sinks in the EU on the European forest sector. Forest Policy and Economics 92 (2018) 193–201 
**Grassi et al. 2018.Wrong premises mislead the conclusions by Kallio et al. on forest reference levels in the EU.  Forest Policy and Economics 95 (2018) 10–12
*** Kallio, A.M.I., Lehtilä, A., Koljonen, T., Solberg, B., 2015. Best scenarios for the forest and energy sectors – implications for the biomass market. CLEEN, FIBIC. Research report no D.1.2.1, Helsinki. pp. 95.



Korjattu 15.11 biomassastrategian puumääriä.






Comments

Popular posts from this blog

Pilattu 1/3

Kävelen metsässä. Lippalakin päällä vilkkuu GPS-paikantimen valo ja kädessäni on tablettitietokone. Suunnistuskartan uudelleenkartoituksessa avonainen metsä muuttuu tiedostossa hakkuuaukoksi, aukko muuttuu vihreäksi, vihreä tiheikkö hankalakulkuiseksi maastoksi. Lehdistä on viime päivinä saanut lukea, että Suomen metsien kierto noudattaa koneavusteista myrskytuho- ja metsäpalorytmiä, jossa mikään ei pala ja puut kaatuvat suoraan konekuljetukseen. Tämä puoliluonnollinen kierto menee kutakuinkin näin:  aukko, kynnös, heinikko, vatukko, vitukko, risukko, keppihelvetti, raivuuraiskio ja tiheikkö . Tästä muutamien koneavusteisten harvennusten ja hehtaarien risuestettä muistuttavien  rävelikköjen  jälkeen päästään metsäksi kutsumaamme vaiheeseen.  ”Tämä kaikki luonnollisuus on kovin tärkeää”, itketään lehdissä. "Tällä voidaan lisätä vattuja, ja jopa mustikka voidaan pelastaa". ”Tämä metsätalouden uhraus luonnollisemman metsän puolesta koskettaa vain noin prosenttia Suomen me

Päätös

Päätös Tänään on omituinen päivä. Olen pantannut päätöstäni kauan. Lukuisista yhteydenotoista ja verenpaineen noususta huolimatta olen työntänyt päätöstä yhä edemmäksi. Nyt olen päätökseni tehnyt. Verenpaine laskee ja päätöksen myötä monta asiaa menneisyydestä ja nykyisyydestä kiertyy kiehtovasti yhteen. Pelkään että verenpaine vielä jossain välissä nousee, mutta sille asialle en voi enää mitään. Peli on alkanut.  90-luvun puolivälissä, Keuruun Virtalankosken sillalta syljeskellessä, perhovapaa roikottaen ja Tarhian koskireitin alennustilaa katsellessa heräsi halu ottaa selvää miten tuon vesistön voisi saada vedenlaadultaan takaisin taimenille sopivaksi. Samoina vuosina Multian metsissä hakkuuaukkojen, turvesoiden ja syvien metsäojien pirstomassa maisemassa sienestäessä, marjastaessa ja metsästäessä juurisyy valuma-alueen vedenlaadun kehnouteen alkoi valjeta. Vaikka metsätalous tuokin seudulle toimeentuloa, se myös pilaa luontoa, virkistysmahdollisuuksia, kalavesiä, mökkiranto

Vapaaehtoinen maailmanloppu vol. 2.

” Ethän sä voi tosissasi vaatia, että muutoksia tehdään pakolla. Ei yhteiskunta niin toimi, että jotain pakotetaan. Kyllä homman on perustuttava vapaaehtoisuuteen.  Ei mitään pakkoja. Tehdään, kun joudetaan tai annetaan ainakin 30 vuoden siirtymäaika – ehkä vapaaehtoinen ”.  Ironisinta vallalla olevassa vapaaehtoisuuskiimassa on monen tunnetun umpikonservatiivin yhtäkkinen into vaalia vapaaehtoisuutta ja yksilönvapautta. Vapaaehtoisuuskeskustelussa demonisoitu pakko tuntuu ilmastonmuutoskontekstissa aivan älyttömältä. Olemme päätöksen kanssa jo selkä seinää vasten. Käytännössä ”vapaaehtoisuus” ilmastoasioissa on pakkopäätös siitä, tehdäänkö pakolla nyt vai erittäin pakolla myöhemmin. Väitän, että kansalaisten halukkuus ilmastotekoihin on ymmärretty totaalisen väärin. Keskivertokansalainen  N. N.  ja suomalaisten ylivoimainen enemmistö ilmoittavat haluavansa puolustaa Suomea aseellisesti. Suomalainen on siis valmis kuolemaan sodassa, muttei muka valmis hivenen pakotettuna autta