Skip to main content

Hyötyliikunnan koskettamaton metsä

Ai, että ei aukkohakkuuta eikä metsänhoitoa, ootteko te ihan luonnosta vieraantuneita. Oletteko edes nähneet oikeaa metsää. Ei kuule nyt, kyllä metsä tarvitsee hoitamista. Hähää, pusikoituu, märkänöö ja lahhoo ja tullee tappiota. Nooh, huomaat sitten, että kyllä euro on paras konsultti. On muuten epäisänmaallistakin. Kyllä pitää olla ojitusta, kyntöä, laikutusta, istutusta, heinien niittoa, raivuuta, ennakkoraivausta, harvennusta, lannoitusta ja vielä kerran ennakkoraivausta ennen päättöhakkuuta. Mahdollisimman paljon koneita, tekijöitä, pottiputken pauketta, sahan kurnutusta ja koneiden möyrintää. Isänmaallista.

Metsänomistajan osuutta näissä kinkereissä, turhan möyrinnän maksamisen lisäksi, kutsutaan usein hyötyliikunnaksi. Täydellisyyttä hipova termi turhalle työlle ja kuin luotu metsänomistajan kusettamiseksi. Hyötyliikuntaa. Mieluummin juoksulenkille.

Mentiin lasten kanssa ”luonnosta vieraantumaan” hyötyliikunnan koskettamattomaan metsään. Syömään marjoja ja keräämään vahveroita. Niitä keltaisia ja suppiloita, tiedäthän. Tällä metsäpalstalla MHY tarjosi alaharvennusta. Päädyttiin yläharvennukseen: jättämään kaikki mikä olisi pitänyt siis kaataa ja poistamaan jo selvästi tukkimittaan päässyt puusto. Temppu, joka on nykyisin täysin hyväksyttävää, oli silloin sillä rajalla ja vielä kolmekymmentä vuotta sitten tästä harsintahakkuusta olisi seurannut raastupa.

Metsän hävitystä, perkelettä ja tappiota! Ei, vaan taloudellisesti kannattavaa. Jatkuva kasvatus nostaa metsätulot noin puolitoistakertaisiksi ja hyvän korkokannan aikana jopa tuplaksi. Se on helppo uskoa nyt, kun uusi puusukupolvi nousee itsekseen mättäiköstä ja suurimmat aiemmin jätetyistä kuusista ja männyistä ovat järeytymässä nopeasti kohti tukkikokoa. Ilman hyötyliikuntaa, luonnosta ”vieraantuen” ja euroa konsultoiden.

Comments

Popular posts from this blog

Vapaaehtoinen maailmanloppu

Kirkkain silmin ja leuka pystyssä elämäntapamuuttaja, muovittomaan maaliskuuhun ja vegaanihaasteeseen tarttunut apteekkari Tarja, sepustaa suu vaahdossa valintojaan: Lihattomuuden, muovittomuuden ja uuden sähköurheiluauton hyötyjä, soija-latten ihanuutta ja ekomatkailua Balilla. Marjo - köyhempi peruskansalainen, tuntee ilmastoahdistusta kun ei pysty omilla kulutustottumuksillaan vapaaehtoisesti pelastamaan maailmaa. Ei hätää Marjo, asiasi ovat silti melkoisen hyvin. Elämänvalinnoillasi et välttämättä tee kovasti hallaa luonnolle ja ilmastolle. Jos vaikutuksen tekeminen oikeasti kiinnostaa, niin vähennä tai lopeta lihan syönti, hyppää junaan auton sijaan, kimppakyyteile ja älä perkele lennä.
Kestovaippojen ompelua intohimoisesti harrastava taaperoimettäjä Heidi näkee maailman pelastumisen kumpuavan juurikin elämäntapamuutoksen kautta ja lähinnä yksilöpäätöksenä. Karu fakta on että Heidin kaltaisten määrä on pallollamme säälittävän pieni, ja paljon suurempaa kansanosaa edustava automek…

Onneksi päässä on korvat, ulottuisi muuten hymy ympäri pään.

3000, 5000, 7000, 9000. Avohakkuut historiaan - kansalaisaloitteen nimilista kertyy vauhdikkaasti. Voiko lakiteksti olla kauniimpaa? Voivatko perustelut paremmin nojata faktoihin? Tämä ei ole mikä tahansa kiukuspäissään kiskaistu rääpäisy, vaan hyvin perusteltu aloite siitä, että valtion mailla lopetetaan avohakkuut. Parasta aloitteessa on, että se on taloudellisesti hyväksyttävissä. Tuohan tukkipuu paremman hinnan metsänomistajalle, ja tukkia jatkuvassa kasvatuksessa pääosin tuleekin. 


Mutta ei jatkuvaa kasvatusta noin vain aloiteta. Varsinkin hyvin tasarakenteista ja varttunutta metsikköä ei kannata harventaa useilla yläharvennuksilla, vaan taloudellisesti olisi parempi edetä päättöhakkuun kautta. Puoli vuosisataa sitten tehty päätös istutusmetsästä vaikuttaa pitkään siihen, miten palstaa kannattaa hoitaa, ja kuinka vauhdikkaasti jatkuvaan kasvatukseen voi siirtyä. Tähän siirtymään pitää kiinnittää huomiota. Kaikki palstat, joilla "metsänhoitoa" on tehty ohjeiden mukaan tu…

Siirtyvätkö hakkuut muualle vain sellu-uskovaisten unissa?

Hiilinielujen vahvistaminen hakkuita rajoittamalla johtaisi tuoreen artikkelin* mukaan tilanteeseen, jossa muualla hakattaisiin enemmän. Tutkimus perustuu ajatukseen, jossa verrataan näkemystä metsätalouden tulevasta kehityksestä skenaarioon, jossa hakkuumäärät eivät kasva vaan pysyvät vuosien 2000-2012 tasolla. Jos yhdessä kysynnän kasvun ja hakkuiden hillinnän kanssa Euroopan metsät eivät riitä arvioituun kysyntään, hakkuut lisääntyvät muualla. Periaatteessa yksinkertaista. Ennen pirujen maalaamista seinille ja ilmastonsuojelijoiden ja ituhippien kivittämistä, on hyvä katsoa mistä tämä väite kumpuaa.
Idea tutkimuksessa on simppeli (Itse asiassa liian simppeli **). Luonnostellaan haluttu tulevaisuus, ja verrataan tilanteeseen, jossa metsien käyttö rajataan 2000-2012 mukaiseksi. Koska tulevaisuutta ei tiedetä on kasvuennusteet arvioitu ennustetun väkimäärän ja talouden kasvun mukaan, tai bioenergian osalta ennusteskenaarioiden mukaan. Taustaoletuksissa biomassan käytön lisääminen bioen…