Skip to main content

Pitkän ja lyhyen aikavälin maanpetturuutta

Metsäteollisuuden äänitorvet kokoavat uutta lobbausrintamaa seuraavaan äänestykseen. MTK, Metsäteollisuus ry, Metsä… mitä näitä nyt onkaan. Maakuntalehdessä muistetaan kiittää edelliseen lobbaukseen innolla osallistuneita ja kannustetaan uuteen. Pomomiehillä sormet syyhyää twiittaamaan jotain pikkunäppärää isänmaallisuudesta, maanpettureista, Suomen tai maan edusta.

Poliittiseen keskusteluun on pesiytynyt ihana termi. Nyt heilahtaa maanpetturuuskortti. Tätä mantraa on kätevä hokea kenen tahansa: pukumiehen lentokenttäbussissa, duunarin kantiksen kulmapöydässä, poliittisia irtopisteitä keräilevistä puhumattakaan. Tämä on niin kätevä kortti että Suomen matalaotsaisinta poliittista kolumnia julkaiseva Iltasanomatkin osaa siihen tarttua ja haukkua LULUCF vastaan äänestäneet. On maan etu estää, tällä vielä Suomi tienaa, Suomen etu. Aivan. Juuri niin edullista Suomelle kuin rikkidirektiivin vastustaminen, Kreikan lainat ja Talvivaara.


Suomen etuja on monenlaisia, lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia. Mikä on maanpetturuutta lyhyellä ja mikä pitkällä aikajänteellä? Talvivaarassa ei päästy montaakaan vuotta eteenpäin kun totuus paljastui: järkyttävä loppulasku paikkakuntalaisille ja veronmaksajille. Tämänkertaisen lobbauksen tulos tulee olemaan vielä karumpi. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä ja maapallon lämpenemisen tahti on niin hurja, että lyhytaikaiseen voitontavoittelun nimissä tehdyllä päätöksellä on rankat seuraukset. Vaikka nuori metsä kasvaessaan sitoo hiiltä hakkuun jälkeen, hiilipäästöt ovat rajusti sitomiskykyä suurempia. Tämän hakkuupäätöksen kanssa eletään kymmeniä vuosia voimatta puuttua enää mitenkään itse ongelmaan: hiilen karkaamiseen hakatusta metsämaasta. Olemme siis auttamatta hiilidioksidin tuottajia sitojien sijaan, hiilineutraalisuusvalheista huolimatta tai juurikin siksi. Otetaanko tämän erheen korjaamiseksi tulevaisuuden hiiliverot sitten teollisuuden, liikenteen vai kotitalouksien energiankäytöstä, jotta hiilineutraalisuus saavutetaan? Tämän lisäksi talvet lopettava nouseva keskilämpötila, puiden taudit ja tuhohyönteiset, myrskyt ja muut ääri-ilmiöt ja kunnollisten korjuukelien puute. Monta todella pahaa itse aiheutettua ongelmaa metsänomistajille.  Kaipaan jo menetettyjä talvia. 



Comments

Popular posts from this blog

LULUCF ja mitä sitten?

Tänään suurin osa suomalaisista mepeistä pyrkii vesittämään Suomen metsätaloudelle epäedullisen LULUCF päätöksen syntymisen. Ei ihme, sillä metsäteollisuus nykymuodossaan joutuu vääjäämättömästi ongelmiin jos LULUCF hyväksytään. Jos LULUCF taas hylätään, Suomen biotalouslinja voittaa, hakkuita voidaan lisätä, ja homma jatkuu kuten aina ennenkin. Ehkei sittenkään, ja siksi metsästä tulojaan hankkivan metsänomistajan soisi ymmärtävän missä viitekehyksessä he tekevät päätöksiään tulevaisuudesta.
Jos ihmiskunta on tupruttanut taivaalle kahdessasadassa vuodessa valtaosan öljyesiintymistä ja massoittain kivihiiltä, jotka ovat kertyneet vuosimiljardien aikana maaperään, on aivan selvä että pelkästään puuenergian päästöneutraalisuudella ja hakkuukiintiökikkailulla ei ilmastonmuutosta hillitä, ei vaikka LULUCF hyväksyttäisiin. Ongelman ydin on, että hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja on niin paljon ilmakehässä, että niitä pitää saada sieltä myös pois. Siksi LULUCF:in jälkeen seuraa uusia…

Pullanmuruja ja ulkopuolisia avainhenkilöitä

Kaksi miestä käveli kadulla. Toinen oli tutkija eikä sillä toisellakaan ollut rahaa. Kaikesta tutkimukseen latautuneesta toiveesta ja arvosta huolimatta suuri osa tutkijoista tekee töitä pätkissä, pienillä apurahoilla ja ilman henkilökunnan etuisuuksia – ilman kouriintuntuvaa arvostusta. Huolimatta siitä, että pääasiassa juuri tutkija tekee yliopiston tieteellisen tuloksen hän on akateeminen henkipatto juoksemassa rahojen perässä ja nopeasti korvattavissa tulevalla kertakäyttökohortilla uusia. Tälläkin viikolla tuhannet tutkijat väsäävät rahoitushakemusta Suomen Akatemialle yrittäen elättää itsensä ja perheensä kiteyttämällä mullistavia tutkimusajatuksiaan kansainvälisten arvioitsijoiden lytättäväksi. Yliopistokin osallistuu tähän hakemusrumbaan omalla tavallaan.
Onko tutkimuksesi yliopiston vahvuusaluetta tai nousevaa alaa? Kuuluuko tutkimuksesi huippuyksikköohjelmiin ja kärkihankkeisiin? Oletko tarkistanut budjetin laitoksen johtajalla ja talousamanuenssilla, laittanut hakemuksen tied…

Metsänomistajien yksimielitautisuudesta

Metsänomistajien yksimielisyys on järisyttävää, ja soraäänet vähäisiä. ”Hakkuita tarvitaan, jotta ilmasto pelastuu”. Hienoa, hienoa. Hyvä että konsensusta löytyy. Pahempi juttu on että käsitys on täysin väärä.
Totuutta on että hakkuut ovat aina pahasta ilmastolle, ja parasta ilmastolle olisi täysi hakkuuttomuus. Ihan täysi hakkuuttomuus. Luit oikein! Hakkuuttomuus! Toki tällä tavoin lahoavan puun määrä hiljalleen kasvaa, ja metsän kasvun hidastuessa hiilensidontakyky laskee, mutta silti hiilivarasto kasvaa. On myös ymmärrettävä että vanha metsä on muutakin kuin puut, ja maaperän mikrobien kyky sitoa hiiltä pitää lahoamisesta huolimatta metsän hiilen nieluna, ja mikä tärkeintä suurena varastona. On arvioitu että jopa 50-70% metsään sitoutuneesta hiilestä on sitoutuneena juuristoihin ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa oleviin sienirihmastoihin, ei siis maanpäälliseen puubiomassaan. On myös huomattava että lahoava puusto ei uhkaa Suomen metsiä pitkään aikaan, koska juuri julkaistun rapo…