Skip to main content

Murhaavia ilmastotekoja



”Murhaajat, lahtarit”. Huuto kaikaa männikössä. ”Lahtarit, murhaajat” kaiku vastailee. Nyt ei olla Tampereen valtauksessa vaan nykyaikaisessa räkämännikössä suolistamassa hirveä.

Paikalle osunut koiraa ulkoiluttava vittuuntunut teini-ihminen, huutaa metsätien varressa kajuutta punaisena. Myöhemmin illasta, edelleen hysteeristä ja hyperventiloivaa mielialavegaania lohdutetaan yhden kerrosaterian verran paikallisessa hampurilaisravintolassa.

Metsästys käy tunteisiin ja metsästäjiä pidetään helposti ihmishirviöinä, jotka tunteettomasti ampuvat riistaeläimiä. Yksi syy kasvissyöntiin onkin eettisyys.  Eettisesti on pidettävä vähintään huolta siitä, että eläin oli normatiivisesti onnellinen ennen karjaportin autoon joutumista ja että syöjä itse ei ota vastuuta tappamisesta. Eettisyyden lisäksi tuotantoeläinten syönti on ongelmallista tehottomuuden takia. Vaikka puhutaan tehotuotannosta niin kilo naudanlihaa tuottaa noin 15 kiloa hiilidioksidia (hiilidioksidiekvivalentteja). Karppaajan päivittäisellä nauta-annoksella ajelisi noin 150 kilometriä vähäpäästöisellä pikkuautolla. Ylikypsän teinin lepyttämiseen käytetyn hampurilaisen pihvillä ajomatkaa kertyisi 15 kilometriä. Asia ei ole kumminkaan niin yksioikoinen, sillä onnellisesti metsässä elänyt hirvi korvaa monessa taloudessa tehotuotetun naudanlihan kokonaan.   Viiden hengen vuosittainen naudanlihankulutus, korvattuna neljälläkymmenellä kilolla hirvenlihaa, vastaa karkeasti parilla tiedostavalla kasvissyöjäteinillä varustettua perhettä tai 6000 kilometriä pikkuautoilua. Ei paha asia ollenkaan. Hirveä pöytään!


Metsä on rauhoittunut, teiniltä ehtyi äänivarat ja ilmastonsuojelijat voivat vetää mönkijällä eettisen saaliinsa metsästä kylän ärjyimmän pick-upin lavalle ja lähteä naftan katkuiselle ruumissaatolle kohti lahtivajaa. Kymmenen muuta mörkömaasturia seuraavat letkassa leikkaamaan ilmastohyötyä.

Comments

Popular posts from this blog

Päätös

Päätös
Tänään on omituinen päivä. Olen pantannut päätöstäni kauan. Lukuisista yhteydenotoista ja verenpaineen noususta huolimatta olen työntänyt päätöstä yhä edemmäksi. Nyt olen päätökseni tehnyt. Verenpaine laskee ja päätöksen myötä monta asiaa menneisyydestä ja nykyisyydestä kiertyy kiehtovasti yhteen. Pelkään että verenpaine vielä jossain välissä nousee, mutta sille asialle en voi enää mitään. Peli on alkanut. 
90-luvun puolivälissä, Keuruun Virtalankosken sillalta syljeskellessä, perhovapaa roikottaen ja Tarhian koskireitin alennustilaa katsellessa heräsi halu ottaa selvää miten tuon vesistön voisi saada vedenlaadultaan takaisin taimenille sopivaksi. Samoina vuosina Multian metsissä hakkuuaukkojen, turvesoiden ja syvien metsäojien pirstomassa maisemassa sienestäessä, marjastaessa ja metsästäessä juurisyy valuma-alueen vedenlaadun kehnouteen alkoi valjeta. Vaikka metsätalous tuokin seudulle toimeentuloa, se myös pilaa luontoa, virkistysmahdollisuuksia, kalavesiä, mökkirantoja ja vie …

Vapaaehtoinen maailmanloppu

Kirkkain silmin ja leuka pystyssä elämäntapamuuttaja, muovittomaan maaliskuuhun ja vegaanihaasteeseen tarttunut apteekkari Tarja, sepustaa suu vaahdossa valintojaan: Lihattomuuden, muovittomuuden ja uuden sähköurheiluauton hyötyjä, soija-latten ihanuutta ja ekomatkailua Balilla. Marjo - köyhempi peruskansalainen, tuntee ilmastoahdistusta kun ei pysty omilla kulutustottumuksillaan vapaaehtoisesti pelastamaan maailmaa. Ei hätää Marjo, asiasi ovat silti melkoisen hyvin. Elämänvalinnoillasi et välttämättä tee kovasti hallaa luonnolle ja ilmastolle. Jos vaikutuksen tekeminen oikeasti kiinnostaa, niin vähennä tai lopeta lihan syönti, hyppää junaan auton sijaan, kimppakyyteile ja älä perkele lennä.
Kestovaippojen ompelua intohimoisesti harrastava taaperoimettäjä Heidi näkee maailman pelastumisen kumpuavan juurikin elämäntapamuutoksen kautta ja lähinnä yksilöpäätöksenä. Karu fakta on että Heidin kaltaisten määrä on pallollamme säälittävän pieni, ja paljon suurempaa kansanosaa edustava automek…

Siirtyvätkö hakkuut muualle vain sellu-uskovaisten unissa?

Hiilinielujen vahvistaminen hakkuita rajoittamalla johtaisi tuoreen artikkelin* mukaan tilanteeseen, jossa muualla hakattaisiin enemmän. Tutkimus perustuu ajatukseen, jossa verrataan näkemystä metsätalouden tulevasta kehityksestä skenaarioon, jossa hakkuumäärät eivät kasva vaan pysyvät vuosien 2000-2012 tasolla. Jos yhdessä kysynnän kasvun ja hakkuiden hillinnän kanssa Euroopan metsät eivät riitä arvioituun kysyntään, hakkuut lisääntyvät muualla. Periaatteessa yksinkertaista. Ennen pirujen maalaamista seinille ja ilmastonsuojelijoiden ja ituhippien kivittämistä, on hyvä katsoa mistä tämä väite kumpuaa.
Idea tutkimuksessa on simppeli (Itse asiassa liian simppeli **). Luonnostellaan haluttu tulevaisuus, ja verrataan tilanteeseen, jossa metsien käyttö rajataan 2000-2012 mukaiseksi. Koska tulevaisuutta ei tiedetä on kasvuennusteet arvioitu ennustetun väkimäärän ja talouden kasvun mukaan, tai bioenergian osalta ennusteskenaarioiden mukaan. Taustaoletuksissa biomassan käytön lisääminen bioen…