Skip to main content

Onneksi päässä on korvat, ulottuisi muuten hymy ympäri pään.

3000, 5000, 7000, 9000. Avohakkuut historiaan - kansalaisaloitteen nimilista kertyy vauhdikkaasti. Voiko lakiteksti olla kauniimpaa? Voivatko perustelut paremmin nojata faktoihin? Tämä ei ole mikä tahansa kiukuspäissään kiskaistu rääpäisy, vaan hyvin perusteltu aloite siitä, että valtion mailla lopetetaan avohakkuut. Parasta aloitteessa on, että se on taloudellisesti hyväksyttävissä. Tuohan tukkipuu paremman hinnan metsänomistajalle, ja tukkia jatkuvassa kasvatuksessa pääosin tuleekin. 



Mutta ei jatkuvaa kasvatusta noin vain aloiteta. Varsinkin hyvin tasarakenteista ja varttunutta metsikköä ei kannata harventaa useilla yläharvennuksilla, vaan taloudellisesti olisi parempi edetä päättöhakkuun kautta. Puoli vuosisataa sitten tehty päätös istutusmetsästä vaikuttaa pitkään siihen, miten palstaa kannattaa hoitaa, ja kuinka vauhdikkaasti jatkuvaan kasvatukseen voi siirtyä. Tähän siirtymään pitää kiinnittää huomiota. Kaikki palstat, joilla "metsänhoitoa" on tehty ohjeiden mukaan tunnollisesti, ovat huonompia lähtökohtia siirtyä nopeasti jatkuvaan kasvatukseen. Erirakenteiset, syrjäiset, kitukasvuiset alat, kalliokot, suot ja ”huonolle hoidolle” jääneet palstat, ja yleensä laiskoiksi haukuttujen metsänomistajien metsät ovat alueita, joissa siirtymä jatkuvaan kasvatukseen on helppo, nopea ja tuottoisa. Näiden palstojen kautta syntyy säästöä, kun jatkuvassa kasvatuksessa niitä ei tarvitse ojittaa, istuttaa ja raivata. Metsähallituksellakin näitä maita riittää. Huonoimmassakin tapauksessa tulot ovat jatkuvassa kasvatuksessa tasaikäiskasvatuksen tasolla. 

Olisiko sitten kuitenkin sallittava avohakkuut, kun kerran taloudellinen ylivoimaisuus ei ole aina kovin selkeä? Ei, ei pitäisi. Avohakkuu tuo mukanaan monta huonoa asiaa vesien- ja ilmastonsuojelusta metsien monikäyttöön ja riistanhoitoon. Vaikka joillain alueilla hakkuiden rahallinen tuotto on melko samanlainen menetelmästä riippumatta, kaikilla muilla mittareilla mitattuna jatkuva kasvatus on ylivoimainen. 

Tämä kansalaisaloite on hyvä ja voimallinen keskustelunavaus siitä, mitä metsien halutaan olevan: sellunkeittäjien metsäojien ja risukkojen läpitunkematonta mosaiikkia vai kansalaisten marja- ja riistarikkaita, rahaa, ilmastoa ja vesistöjä säästäviä metsiä. 

http://avohakkuuthistoriaan.fi

Comments

Popular posts from this blog

"Aikuisenoikeasta" totuudesta

Tutkijat opetetaan liian kilteiksi. Tai ei siis oikeasti, mutta siis yhteiskunnallisesti. Ei ole soveliasta esiintyä julkisuudessa päivystämässä kaikenmoisia kyselyitä varten, eikä ole soveliasta vastata mihinkään, mikä ei ole ominta alaa.  Tutkija keskittyköön mumisemaan munkkilatinaa muiden arkimaailmasta vieraantuneiden kanssa.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja lobbareiden pompoteltavana vain omaa pientä alaansa kommentoiva tutkija on auttamatta altavastaajana. Suomalaisessa metsä- ja ilmastokeskustelussa pitäisi, kritiikistä päätellen, olla kokemusta taloudesta, hiilenkierrosta, luonnonsuojelusta, metsätaloudesta ja ilmastosta - mielellään kymmeniä vuosia. Ei ihme, ettei tällaisen oraakkelin viitan alle löydy ketään. Arkuus kommentoida oman ydinosaamisen ulkopuolelle jääviä aiheita jättää taistelukentän kokonaan etujärjestöjen helppoheikkien valtaan. Tutkija kokee ongelmallisemmaksi omalta alalta lipsumisen kuin sen, että joka tuutista pusketaan täysiä valheita.
Tutkijoiden kirjo…

Vapaaehtoinen maailmanloppu

Kirkkain silmin ja leuka pystyssä elämäntapamuuttaja, muovittomaan maaliskuuhun ja vegaanihaasteeseen tarttunut apteekkari Tarja, sepustaa suu vaahdossa valintojaan: Lihattomuuden, muovittomuuden ja uuden sähköurheiluauton hyötyjä, soija-latten ihanuutta ja ekomatkailua Balilla. Marjo - köyhempi peruskansalainen, tuntee ilmastoahdistusta kun ei pysty omilla kulutustottumuksillaan vapaaehtoisesti pelastamaan maailmaa. Ei hätää Marjo, asiasi ovat silti melkoisen hyvin. Elämänvalinnoillasi et välttämättä tee kovasti hallaa luonnolle ja ilmastolle. Jos vaikutuksen tekeminen oikeasti kiinnostaa, niin vähennä tai lopeta lihan syönti, hyppää junaan auton sijaan, kimppakyyteile ja älä perkele lennä.
Kestovaippojen ompelua intohimoisesti harrastava taaperoimettäjä Heidi näkee maailman pelastumisen kumpuavan juurikin elämäntapamuutoksen kautta ja lähinnä yksilöpäätöksenä. Karu fakta on että Heidin kaltaisten määrä on pallollamme säälittävän pieni, ja paljon suurempaa kansanosaa edustava automek…

Mössön viherpesu

Metsiämme tarvitaan koska maailma hukkuu muoviin ja meret pitää pelastaa. Metsiämme tarvitaan koska Marimekko tarvitsee puusta tehtyä lankaa ja puuvilla pitää korvata puukuidulla. Metsiämme tarvitaan, jotta dieseliin voidaan tiristää männystä öljyä. Metsästä pitää poistaa puuta että hiilensidonta maksimoituisi ja voisimme pelastaa maapallon. Tämän mailmanpelastustyön eturintamassa seisomme metsinemme”.
Tirsk! melkein naurattais, ellei itkettäis. Aika mielenkiintoinen tehdas siellä Äänekoskella: muovikassin korvikkeita, lankaa, öljyä ja maailmanpelastusta, ja sitten sieltä tulee vain pikkuriikkisen sitä sellua, jota sitten viedään Kiinaan. Sillai vähäsen, ei ollenkaan niinkuin päätuotteena. Ei maailma näillä langoilla ja kasseilla oikeasti pelastu. Kyllä näillä väittämillä taitaa olla ihan toinen syy. Nyt on käynnissä perinteisen sellunkeiton viherpesu. Ennen sellu sentään jalostettiin paperiksi mutta nyt Suomen talouden keihäänkärjeksi havitellaan puusta tehtyä mössöä. Muu on pelkkää…