Skip to main content

Onneksi päässä on korvat, ulottuisi muuten hymy ympäri pään.

3000, 5000, 7000, 9000. Avohakkuut historiaan - kansalaisaloitteen nimilista kertyy vauhdikkaasti. Voiko lakiteksti olla kauniimpaa? Voivatko perustelut paremmin nojata faktoihin? Tämä ei ole mikä tahansa kiukuspäissään kiskaistu rääpäisy, vaan hyvin perusteltu aloite siitä, että valtion mailla lopetetaan avohakkuut. Parasta aloitteessa on, että se on taloudellisesti hyväksyttävissä. Tuohan tukkipuu paremman hinnan metsänomistajalle, ja tukkia jatkuvassa kasvatuksessa pääosin tuleekin. 



Mutta ei jatkuvaa kasvatusta noin vain aloiteta. Varsinkin hyvin tasarakenteista ja varttunutta metsikköä ei kannata harventaa useilla yläharvennuksilla, vaan taloudellisesti olisi parempi edetä päättöhakkuun kautta. Puoli vuosisataa sitten tehty päätös istutusmetsästä vaikuttaa pitkään siihen, miten palstaa kannattaa hoitaa, ja kuinka vauhdikkaasti jatkuvaan kasvatukseen voi siirtyä. Tähän siirtymään pitää kiinnittää huomiota. Kaikki palstat, joilla "metsänhoitoa" on tehty ohjeiden mukaan tunnollisesti, ovat huonompia lähtökohtia siirtyä nopeasti jatkuvaan kasvatukseen. Erirakenteiset, syrjäiset, kitukasvuiset alat, kalliokot, suot ja ”huonolle hoidolle” jääneet palstat, ja yleensä laiskoiksi haukuttujen metsänomistajien metsät ovat alueita, joissa siirtymä jatkuvaan kasvatukseen on helppo, nopea ja tuottoisa. Näiden palstojen kautta syntyy säästöä, kun jatkuvassa kasvatuksessa niitä ei tarvitse ojittaa, istuttaa ja raivata. Metsähallituksellakin näitä maita riittää. Huonoimmassakin tapauksessa tulot ovat jatkuvassa kasvatuksessa tasaikäiskasvatuksen tasolla. 

Olisiko sitten kuitenkin sallittava avohakkuut, kun kerran taloudellinen ylivoimaisuus ei ole aina kovin selkeä? Ei, ei pitäisi. Avohakkuu tuo mukanaan monta huonoa asiaa vesien- ja ilmastonsuojelusta metsien monikäyttöön ja riistanhoitoon. Vaikka joillain alueilla hakkuiden rahallinen tuotto on melko samanlainen menetelmästä riippumatta, kaikilla muilla mittareilla mitattuna jatkuva kasvatus on ylivoimainen. 

Tämä kansalaisaloite on hyvä ja voimallinen keskustelunavaus siitä, mitä metsien halutaan olevan: sellunkeittäjien metsäojien ja risukkojen läpitunkematonta mosaiikkia vai kansalaisten marja- ja riistarikkaita, rahaa, ilmastoa ja vesistöjä säästäviä metsiä. 

http://avohakkuuthistoriaan.fi

Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

LULUCF ja mitä sitten?

Tänään suurin osa suomalaisista mepeistä pyrkii vesittämään Suomen metsätaloudelle epäedullisen LULUCF päätöksen syntymisen. Ei ihme, sillä metsäteollisuus nykymuodossaan joutuu vääjäämättömästi ongelmiin jos LULUCF hyväksytään. Jos LULUCF taas hylätään, Suomen biotalouslinja voittaa, hakkuita voidaan lisätä, ja homma jatkuu kuten aina ennenkin. Ehkei sittenkään, ja siksi metsästä tulojaan hankkivan metsänomistajan soisi ymmärtävän missä viitekehyksessä he tekevät päätöksiään tulevaisuudesta.
Jos ihmiskunta on tupruttanut taivaalle kahdessasadassa vuodessa valtaosan öljyesiintymistä ja massoittain kivihiiltä, jotka ovat kertyneet vuosimiljardien aikana maaperään, on aivan selvä että pelkästään puuenergian päästöneutraalisuudella ja hakkuukiintiökikkailulla ei ilmastonmuutosta hillitä, ei vaikka LULUCF hyväksyttäisiin. Ongelman ydin on, että hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja on niin paljon ilmakehässä, että niitä pitää saada sieltä myös pois. Siksi LULUCF:in jälkeen seuraa uusia…
Read more

Pullanmuruja ja ulkopuolisia avainhenkilöitä

Kaksi miestä käveli kadulla. Toinen oli tutkija eikä sillä toisellakaan ollut rahaa. Kaikesta tutkimukseen latautuneesta toiveesta ja arvosta huolimatta suuri osa tutkijoista tekee töitä pätkissä, pienillä apurahoilla ja ilman henkilökunnan etuisuuksia – ilman kouriintuntuvaa arvostusta. Huolimatta siitä, että pääasiassa juuri tutkija tekee yliopiston tieteellisen tuloksen hän on akateeminen henkipatto juoksemassa rahojen perässä ja nopeasti korvattavissa tulevalla kertakäyttökohortilla uusia. Tälläkin viikolla tuhannet tutkijat väsäävät rahoitushakemusta Suomen Akatemialle yrittäen elättää itsensä ja perheensä kiteyttämällä mullistavia tutkimusajatuksiaan kansainvälisten arvioitsijoiden lytättäväksi. Yliopistokin osallistuu tähän hakemusrumbaan omalla tavallaan.
Onko tutkimuksesi yliopiston vahvuusaluetta tai nousevaa alaa? Kuuluuko tutkimuksesi huippuyksikköohjelmiin ja kärkihankkeisiin? Oletko tarkistanut budjetin laitoksen johtajalla ja talousamanuenssilla, laittanut hakemuksen tied…
Post a Comment
Read more

Metsänomistajien yksimielitautisuudesta

Metsänomistajien yksimielisyys on järisyttävää, ja soraäänet vähäisiä. ”Hakkuita tarvitaan, jotta ilmasto pelastuu”. Hienoa, hienoa. Hyvä että konsensusta löytyy. Pahempi juttu on että käsitys on täysin väärä.
Totuutta on että hakkuut ovat aina pahasta ilmastolle, ja parasta ilmastolle olisi täysi hakkuuttomuus. Ihan täysi hakkuuttomuus. Luit oikein! Hakkuuttomuus! Toki tällä tavoin lahoavan puun määrä hiljalleen kasvaa, ja metsän kasvun hidastuessa hiilensidontakyky laskee, mutta silti hiilivarasto kasvaa. On myös ymmärrettävä että vanha metsä on muutakin kuin puut, ja maaperän mikrobien kyky sitoa hiiltä pitää lahoamisesta huolimatta metsän hiilen nieluna, ja mikä tärkeintä suurena varastona. On arvioitu että jopa 50-70% metsään sitoutuneesta hiilestä on sitoutuneena juuristoihin ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa oleviin sienirihmastoihin, ei siis maanpäälliseen puubiomassaan. On myös huomattava että lahoava puusto ei uhkaa Suomen metsiä pitkään aikaan, koska juuri julkaistun rapo…
Post a Comment
Read more