Skip to main content

Luvallista kalan- ja norpanhirttoa

Viikko verkkokalastusrajoitusten poistamisesta killuu ensimmäinen kuutti verkkomytyssä hengettömänä. Vaikka tarkoitus oli varmaan pyytää jotain aivan muuta, verkkopa ei pahemmin valitse. Samoissa verkoissa, aivan luvallisesti, hirttyvät hiljaa niin ahvenet kuin äärimmäisen uhanalaiset saimaannieriät ja taimenet – tai ne norpat. 

Verkkoälyttömyys ei lopu Saimaalle, vaan joka ainoassa suomalaisessa järvessä lilluu verkkoja.  Reittivesien isoilla selillä verkkoja on kilometreittäin. Samojen vesistöjen miljoonia maksaneiden kalataloudellisten kunnostusten jälkimainingeissa ihmetellään, miksi kalakannat eivät elvy. Ei se ole ihme, eikä sitä tarvitse äimistellä. Jos vaellusaikainen kuolleisuus lähentelee sataa prosenttia, on aivan sama onko joessa kutusoraikkoja, poikasalueita tai riittävä vedenlaatu. Tehokkain tappaja on aivan sama kuin norpalla, eikä koskikunnostusten potentiaali koskaan realisoidu.

Mitäpä jos kokeeksi lopetettaisiin verkkokalastus? Aloitetaanko täysverkkokielto Saimaalta? Varmasti saalismäärä ex-verkottajilta vähenisi, mutta muutaman vuoden jälkeen vaelluskalat pääsisivät takaisin kotikoskiin, ja kuha saavuttaisi sukukypsyyden ennen paistinpannua. Kalojen koko ja määrä kasvaisivat ja vapavälineinkin saisi hyviä kaloja. Samalla vähenisi tarve kalaston tekohengittämiseen istutuksin. 

Joskus on tyydyttävä hetkeksi vähempään, jotta tulevaisuudessa saataisiin enemmän. 


Comments

Popular posts from this blog

Päätös

Päätös
Tänään on omituinen päivä. Olen pantannut päätöstäni kauan. Lukuisista yhteydenotoista ja verenpaineen noususta huolimatta olen työntänyt päätöstä yhä edemmäksi. Nyt olen päätökseni tehnyt. Verenpaine laskee ja päätöksen myötä monta asiaa menneisyydestä ja nykyisyydestä kiertyy kiehtovasti yhteen. Pelkään että verenpaine vielä jossain välissä nousee, mutta sille asialle en voi enää mitään. Peli on alkanut. 
90-luvun puolivälissä, Keuruun Virtalankosken sillalta syljeskellessä, perhovapaa roikottaen ja Tarhian koskireitin alennustilaa katsellessa heräsi halu ottaa selvää miten tuon vesistön voisi saada vedenlaadultaan takaisin taimenille sopivaksi. Samoina vuosina Multian metsissä hakkuuaukkojen, turvesoiden ja syvien metsäojien pirstomassa maisemassa sienestäessä, marjastaessa ja metsästäessä juurisyy valuma-alueen vedenlaadun kehnouteen alkoi valjeta. Vaikka metsätalous tuokin seudulle toimeentuloa, se myös pilaa luontoa, virkistysmahdollisuuksia, kalavesiä, mökkirantoja ja vie …

Vapaaehtoinen maailmanloppu

Kirkkain silmin ja leuka pystyssä elämäntapamuuttaja, muovittomaan maaliskuuhun ja vegaanihaasteeseen tarttunut apteekkari Tarja, sepustaa suu vaahdossa valintojaan: Lihattomuuden, muovittomuuden ja uuden sähköurheiluauton hyötyjä, soija-latten ihanuutta ja ekomatkailua Balilla. Marjo - köyhempi peruskansalainen, tuntee ilmastoahdistusta kun ei pysty omilla kulutustottumuksillaan vapaaehtoisesti pelastamaan maailmaa. Ei hätää Marjo, asiasi ovat silti melkoisen hyvin. Elämänvalinnoillasi et välttämättä tee kovasti hallaa luonnolle ja ilmastolle. Jos vaikutuksen tekeminen oikeasti kiinnostaa, niin vähennä tai lopeta lihan syönti, hyppää junaan auton sijaan, kimppakyyteile ja älä perkele lennä.
Kestovaippojen ompelua intohimoisesti harrastava taaperoimettäjä Heidi näkee maailman pelastumisen kumpuavan juurikin elämäntapamuutoksen kautta ja lähinnä yksilöpäätöksenä. Karu fakta on että Heidin kaltaisten määrä on pallollamme säälittävän pieni, ja paljon suurempaa kansanosaa edustava automek…

Siirtyvätkö hakkuut muualle vain sellu-uskovaisten unissa?

Hiilinielujen vahvistaminen hakkuita rajoittamalla johtaisi tuoreen artikkelin* mukaan tilanteeseen, jossa muualla hakattaisiin enemmän. Tutkimus perustuu ajatukseen, jossa verrataan näkemystä metsätalouden tulevasta kehityksestä skenaarioon, jossa hakkuumäärät eivät kasva vaan pysyvät vuosien 2000-2012 tasolla. Jos yhdessä kysynnän kasvun ja hakkuiden hillinnän kanssa Euroopan metsät eivät riitä arvioituun kysyntään, hakkuut lisääntyvät muualla. Periaatteessa yksinkertaista. Ennen pirujen maalaamista seinille ja ilmastonsuojelijoiden ja ituhippien kivittämistä, on hyvä katsoa mistä tämä väite kumpuaa.
Idea tutkimuksessa on simppeli (Itse asiassa liian simppeli **). Luonnostellaan haluttu tulevaisuus, ja verrataan tilanteeseen, jossa metsien käyttö rajataan 2000-2012 mukaiseksi. Koska tulevaisuutta ei tiedetä on kasvuennusteet arvioitu ennustetun väkimäärän ja talouden kasvun mukaan, tai bioenergian osalta ennusteskenaarioiden mukaan. Taustaoletuksissa biomassan käytön lisääminen bioen…