Skip to main content

Vapaaehtoinen maailmanloppu


Kirkkain silmin ja leuka pystyssä elämäntapamuuttaja, muovittomaan maaliskuuhun ja vegaanihaasteeseen tarttunut apteekkari Tarja, sepustaa suu vaahdossa valintojaan: Lihattomuuden, muovittomuuden ja uuden sähköurheiluauton hyötyjä, soija-latten ihanuutta ja ekomatkailua Balilla. Marjo - köyhempi peruskansalainen, tuntee ilmastoahdistusta kun ei pysty omilla kulutustottumuksillaan vapaaehtoisesti pelastamaan maailmaa. Ei hätää Marjo, asiasi ovat silti melkoisen hyvin. Elämänvalinnoillasi et välttämättä tee kovasti hallaa luonnolle ja ilmastolle. Jos vaikutuksen tekeminen oikeasti kiinnostaa, niin vähennä tai lopeta lihan syönti, hyppää junaan auton sijaan, kimppakyyteile ja älä perkele lennä.  

Kestovaippojen ompelua intohimoisesti harrastava taaperoimettäjä Heidi näkee maailman pelastumisen kumpuavan juurikin elämäntapamuutoksen kautta ja lähinnä yksilöpäätöksenä. Karu fakta on että Heidin kaltaisten määrä on pallollamme säälittävän pieni, ja paljon suurempaa kansanosaa edustava automekaanikko Martti ei välttämättä tule ymmärtämään nyhtökauraa, falafel-pullaa tai vapaaehtoista soijamaidon sotkemista kahviin koko lyhyen eliniänodotteensa aikana. Tarjaa tuskin edes kiinnostaa. Tarjalle ekologisuus sopii tavaksi kimaltaa ja saada synninpäästö vinoutuneille kulutustottumuksille. Kaikki on ihan mahtavasti kunhan vääristynyt kerskakulutus on BIO- tai EKO-laastaroitua. Ensivuonna Tarjan mieli muuttuu muodin mukana ja Tesla vaihtuu jäätävän kokoiseen mörkömaasturiin ja pakuriteeluomujooga metsästyssafareihin Afrikassa. 

On aivan käsittämätöntä että aikamme polttavimman yhteiskunnallisen uhkan torjunta perustuu edelleen pitkälti vapaaehtoisiin valintoihin matkoista, autoista ja lihasta. Vastuu on sujuvasti sysätty tavallisille tallaajille – Tarjalle, Marjalle, Heidille ja Martille –, joiden mukana ahdistumme ja lopulta hukumme ja paistumme häilyvään vapaaehtoisuutemme. Oikeasti ilmastoahdistusta aiheuttavaa vapaaehtoisuutta tarjotaan lääkkeeksi vain hallituspoliitikkojen munattomuuteen. 

Jos haluamme nopeaa muutosta pitää käskeä, kieltää ja suosia. Hiiliverot, ympäristölle haitallisten tukien poisto, yksityisautoilun vähentäminen, ruuhkamaksut, metsien suojelu, kuitupuun hakkuiden vähentäminen, lihan verotus, joukkoliikenteen käyttö, aurinkopaneelipakko, kiertotalous, katuvalojen käytön vähentäminen… Jotain tälläistä nyt, eikä huomenna. Asennemuutos seuraa vääjäämättä perässä. 

Kirjoituksen hahmot ovat kuvitteellisia, kasvihuoneilmiö ja nykyhallituksen munattomuus ei.






Comments

Popular posts from this blog

Onneksi päässä on korvat, ulottuisi muuten hymy ympäri pään.

3000, 5000, 7000, 9000. Avohakkuut historiaan - kansalaisaloitteen nimilista kertyy vauhdikkaasti. Voiko lakiteksti olla kauniimpaa? Voivatko perustelut paremmin nojata faktoihin? Tämä ei ole mikä tahansa kiukuspäissään kiskaistu rääpäisy, vaan hyvin perusteltu aloite siitä, että valtion mailla lopetetaan avohakkuut. Parasta aloitteessa on, että se on taloudellisesti hyväksyttävissä. Tuohan tukkipuu paremman hinnan metsänomistajalle, ja tukkia jatkuvassa kasvatuksessa pääosin tuleekin. 


Mutta ei jatkuvaa kasvatusta noin vain aloiteta. Varsinkin hyvin tasarakenteista ja varttunutta metsikköä ei kannata harventaa useilla yläharvennuksilla, vaan taloudellisesti olisi parempi edetä päättöhakkuun kautta. Puoli vuosisataa sitten tehty päätös istutusmetsästä vaikuttaa pitkään siihen, miten palstaa kannattaa hoitaa, ja kuinka vauhdikkaasti jatkuvaan kasvatukseen voi siirtyä. Tähän siirtymään pitää kiinnittää huomiota. Kaikki palstat, joilla "metsänhoitoa" on tehty ohjeiden mukaan tu…

Siirtyvätkö hakkuut muualle vain sellu-uskovaisten unissa?

Hiilinielujen vahvistaminen hakkuita rajoittamalla johtaisi tuoreen artikkelin* mukaan tilanteeseen, jossa muualla hakattaisiin enemmän. Tutkimus perustuu ajatukseen, jossa verrataan näkemystä metsätalouden tulevasta kehityksestä skenaarioon, jossa hakkuumäärät eivät kasva vaan pysyvät vuosien 2000-2012 tasolla. Jos yhdessä kysynnän kasvun ja hakkuiden hillinnän kanssa Euroopan metsät eivät riitä arvioituun kysyntään, hakkuut lisääntyvät muualla. Periaatteessa yksinkertaista. Ennen pirujen maalaamista seinille ja ilmastonsuojelijoiden ja ituhippien kivittämistä, on hyvä katsoa mistä tämä väite kumpuaa.
Idea tutkimuksessa on simppeli (Itse asiassa liian simppeli **). Luonnostellaan haluttu tulevaisuus, ja verrataan tilanteeseen, jossa metsien käyttö rajataan 2000-2012 mukaiseksi. Koska tulevaisuutta ei tiedetä on kasvuennusteet arvioitu ennustetun väkimäärän ja talouden kasvun mukaan, tai bioenergian osalta ennusteskenaarioiden mukaan. Taustaoletuksissa biomassan käytön lisääminen bioen…