Skip to main content

Vapaaehtoinen maailmanloppu vol. 2.

Ethän sä voi tosissasi vaatia, että muutoksia tehdään pakolla. Ei yhteiskunta niin toimi, että jotain pakotetaan. Kyllä homman on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Ei mitään pakkoja. Tehdään, kun joudetaan tai annetaan ainakin 30 vuoden siirtymäaika – ehkä vapaaehtoinen”. 

Ironisinta vallalla olevassa vapaaehtoisuuskiimassa on monen tunnetun umpikonservatiivin yhtäkkinen into vaalia vapaaehtoisuutta ja yksilönvapautta. Vapaaehtoisuuskeskustelussa demonisoitu pakko tuntuu ilmastonmuutoskontekstissa aivan älyttömältä. Olemme päätöksen kanssa jo selkä seinää vasten. Käytännössä ”vapaaehtoisuus” ilmastoasioissa on pakkopäätös siitä, tehdäänkö pakolla nyt vai erittäin pakolla myöhemmin.

Väitän, että kansalaisten halukkuus ilmastotekoihin on ymmärretty totaalisen väärin. Keskivertokansalainen N. N. ja suomalaisten ylivoimainen enemmistö ilmoittavat haluavansa puolustaa Suomea aseellisesti. Suomalainen on siis valmis kuolemaan sodassa, muttei muka valmis hivenen pakotettuna auttamaan Suomen ilmastokamppailua; tankkaamaan biokaasua, ajamaan sähköautolla tai bussilla, ostamaan aurinkopaneeleita tai ilmalämpöpumppuja, ja vähentämään maidon ja lihan kulutusta, tai vaikka jättämään lennot, ojitukset ja avohakkuut vähemmälle. Lisäksi suomalainen maksaa veronsa mielellään. 

N. N. odottanee käskyä ilmastotekoihin käsi lipassa lipputangon alla seisten. 

Pakko on muuten melko yleinen asia. Vaihdatettiinhan meillä juuri televisiot pakolla digitaalisiksi, nostatettiin sähkön siirtomaksut taivaisiin ja ostatettiin pienpuhdistamoita. Palkasta menee verot ja peruskoulu on käytävä. Pojat osallistuvat joko maanpuolustukseen tai siviilipalvelukseen. Yhteiskunnassa on pakko, pakko ja pakko. Kaikkien näiden pakkojen lisäksi mahtunee muutama pakko lisää. Moni uusista pakoista, kuten lämmitysjärjestelmiin investointi, maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa, eikä niiden muidenkaan pakkojen tarvitse päivittäistä, erittäin vapaata arkeamme tuhota. Kuinkahan solmuun yhteiskunta menisikään, jos kouluissa tarjoiltaisiin vähemmän maitoa ja joka viikko pakolla yksi lihaton ateria? Vaikka pinaattilettuja ja mehua.

 Pirun kurjaa totalitarismia.


Comments

Popular posts from this blog

Vapaaehtoinen maailmanloppu

Kirkkain silmin ja leuka pystyssä elämäntapamuuttaja, muovittomaan maaliskuuhun ja vegaanihaasteeseen tarttunut apteekkari Tarja, sepustaa suu vaahdossa valintojaan: Lihattomuuden, muovittomuuden ja uuden sähköurheiluauton hyötyjä, soija-latten ihanuutta ja ekomatkailua Balilla. Marjo - köyhempi peruskansalainen, tuntee ilmastoahdistusta kun ei pysty omilla kulutustottumuksillaan vapaaehtoisesti pelastamaan maailmaa. Ei hätää Marjo, asiasi ovat silti melkoisen hyvin. Elämänvalinnoillasi et välttämättä tee kovasti hallaa luonnolle ja ilmastolle. Jos vaikutuksen tekeminen oikeasti kiinnostaa, niin vähennä tai lopeta lihan syönti, hyppää junaan auton sijaan, kimppakyyteile ja älä perkele lennä.
Kestovaippojen ompelua intohimoisesti harrastava taaperoimettäjä Heidi näkee maailman pelastumisen kumpuavan juurikin elämäntapamuutoksen kautta ja lähinnä yksilöpäätöksenä. Karu fakta on että Heidin kaltaisten määrä on pallollamme säälittävän pieni, ja paljon suurempaa kansanosaa edustava automek…

Onneksi päässä on korvat, ulottuisi muuten hymy ympäri pään.

3000, 5000, 7000, 9000. Avohakkuut historiaan - kansalaisaloitteen nimilista kertyy vauhdikkaasti. Voiko lakiteksti olla kauniimpaa? Voivatko perustelut paremmin nojata faktoihin? Tämä ei ole mikä tahansa kiukuspäissään kiskaistu rääpäisy, vaan hyvin perusteltu aloite siitä, että valtion mailla lopetetaan avohakkuut. Parasta aloitteessa on, että se on taloudellisesti hyväksyttävissä. Tuohan tukkipuu paremman hinnan metsänomistajalle, ja tukkia jatkuvassa kasvatuksessa pääosin tuleekin. 


Mutta ei jatkuvaa kasvatusta noin vain aloiteta. Varsinkin hyvin tasarakenteista ja varttunutta metsikköä ei kannata harventaa useilla yläharvennuksilla, vaan taloudellisesti olisi parempi edetä päättöhakkuun kautta. Puoli vuosisataa sitten tehty päätös istutusmetsästä vaikuttaa pitkään siihen, miten palstaa kannattaa hoitaa, ja kuinka vauhdikkaasti jatkuvaan kasvatukseen voi siirtyä. Tähän siirtymään pitää kiinnittää huomiota. Kaikki palstat, joilla "metsänhoitoa" on tehty ohjeiden mukaan tu…

Siirtyvätkö hakkuut muualle vain sellu-uskovaisten unissa?

Hiilinielujen vahvistaminen hakkuita rajoittamalla johtaisi tuoreen artikkelin* mukaan tilanteeseen, jossa muualla hakattaisiin enemmän. Tutkimus perustuu ajatukseen, jossa verrataan näkemystä metsätalouden tulevasta kehityksestä skenaarioon, jossa hakkuumäärät eivät kasva vaan pysyvät vuosien 2000-2012 tasolla. Jos yhdessä kysynnän kasvun ja hakkuiden hillinnän kanssa Euroopan metsät eivät riitä arvioituun kysyntään, hakkuut lisääntyvät muualla. Periaatteessa yksinkertaista. Ennen pirujen maalaamista seinille ja ilmastonsuojelijoiden ja ituhippien kivittämistä, on hyvä katsoa mistä tämä väite kumpuaa.
Idea tutkimuksessa on simppeli (Itse asiassa liian simppeli **). Luonnostellaan haluttu tulevaisuus, ja verrataan tilanteeseen, jossa metsien käyttö rajataan 2000-2012 mukaiseksi. Koska tulevaisuutta ei tiedetä on kasvuennusteet arvioitu ennustetun väkimäärän ja talouden kasvun mukaan, tai bioenergian osalta ennusteskenaarioiden mukaan. Taustaoletuksissa biomassan käytön lisääminen bioen…