Haitallisista yritystuista – ”Hyvässä hengessä”

Teollisuuden herrat keskustelivat taloudesta hyvässä hengessä tartuttaen yhdessä tekemisen meiningin kaikkiin.

”Yhdessä voimme tehdä hyviä teknologisia ratkaisuja ympäristön eteen ja päihittää kasvihuoneilmiön. Pidetääs kaikki ikään tai sosiaaliseen asemaan katsomatta, tästä lähtien hyvä pössis päällä ja rahahanat teollisuuden suuntaan auki.”

”Jesh! fist pump! high five! boogie woogie, ja kolme kertaa Hurraa!"

Helsingin sanomissa keskenään hymistelevät pompöösit ukot muistavat vielä ohimennen antaa ymmärtää että vaikka heille turhaan maksettavat tuet pahentavat ilmastonmuutosta ja kurjistavat kansaa, niin oikeastaan ilmastonmuutoksen varjolla ei kannata tulla isottelemaan tuista, vaikka yhdessä tässä ilmastonmuutosta torjutaankin.

Siis mitäh?

Aamukahvi pyrkii nenän kautta näppäimistölle. Ei helvetti: face palm, hetki otsan pöytään hakkuuta ja syvä huokaus.

Ei ilmastonmuutosta hoideta pois päiväjärjestyksestä pikku viilaamisella ja pelkillä hyvähenkisyyssössötyksillä. Nämä tuet on todettu useaan otteeseen turhiksi ja haitallisiksi.

En ole onnekseni ainoa, jota kiukuttaa: Emma Kari ja Ville Niinistö mylläävätkin tätä jo twitterissä. Katson parhaaksi tehdä tällä kertaa jotain muuta.

Puolta viikkoa myöhemmin onkin selvä, että nyt tullaan koko laidan leveydellä haitallisten yritystukien puolesta. Vientiteollisuus, työpaikat, verotulot, perinne, isänmaa, luopiot, petturit, öyhön, öyhön. Hurmos päällä kivitetään niitä, jotka kehtaavat nostaa kissan pöydälle. Mustelmia tulee, mutta onneksi kehtasivat. Asia on tärkeä.

Ympäristölle haitallinen tuki on tuki, joka johtaa ympäristön pilaantumiseen, tai on ristiriidassa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Ympäristöministeriön mukaan näitä tukia piisaa. Olennaista on myös, että työ- ja elinkeinoministeriö on todennut ne tehottomiksi ja kilpailua vääristäviksi. Kokonaisuudessa nämä tuet ovat erittäin pieni osa yritysten liikevaihdosta, mutta valtion budjetissa näille rahoille olisi paljon, paljon, paljon tärkeämpääkin käyttöä. Ympäristölle haitalliset tuet joutavat mennä. Sorry, mutta Business as usual, ei ole mahdollista ilmastonmuutoksen edessä.

Selvää on, että ilmastotalkoisiin tarvitaan myös teollisuus, ja osallistuminen niihin talkoisiin alkaa kätevästi haitallisten ja tarpeettomien tukien poistolla.

Haitallisista yritystuista syvällisemmin: https://yle.fi/uutiset/3-10095106

Viitattu HS artikkeli: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005970862.html

Comments

Harsintajulkilausuma 70 v.

Suomen metsien puuvarojen kasvusta on tapana kiitellä harsintajulkilausuman jälkeistä tasaikäismetsätaloutta. Into harsintajulkilausuman kiittelyyn tuntuu olevan sidottu haluun sivaltaa jatkuvaa kasvatusta – avohakkuutonta, luontoystävällisempää vaihtoehtoa, ja paria viherhippiä siinä sivussa. ”Kiitos tästä mahdollisuudesta herra Harsintajulkilausuma, kiitos.” ”Kiitos ja olkaa hyvä vaan”, toteaa 70-vuotias päivänsankari, ja jatkaa: ”Meneeköhän tämä matalaotsainen mielistely nyt väärään osoitteeseen?” 1948 julkaistun harsintajulkilausuman jälkeen on tapahtunut melkoisen paljon. Unohtaen hetkeksi pakkohakkuutraumat ja ojitusten ja avohakkuiden tuhoamat vesistöt ja luontoarvot, on varmasti melkoisen oikein kiittää myös metsätaloutta tämänhetkistä elintasosta. Silti elintaso ja puukuutiot eivät ole todisteita siitä, ettei jatkuva kasvatus toimi, eikä siitä, etteikö se olisi oikea vaihtoehto nyt. Kun harsintajulkilausuman jälkeen metsänhoito pakotettiin ins...

Päätös

Päätös Tänään on omituinen päivä. Olen pantannut päätöstäni kauan. Lukuisista yhteydenotoista ja verenpaineen noususta huolimatta olen työntänyt päätöstä yhä edemmäksi. Nyt olen päätökseni tehnyt. Verenpaine laskee ja päätöksen myötä monta asiaa menneisyydestä ja nykyisyydestä kiertyy kiehtovasti yhteen. Pelkään että verenpaine vielä jossain välissä nousee, mutta sille asialle en voi enää mitään. Peli on alkanut. 90-luvun puolivälissä, Keuruun Virtalankosken sillalta syljeskellessä, perhovapaa roikottaen ja Tarhian koskireitin alennustilaa katsellessa heräsi halu ottaa selvää miten tuon vesistön voisi saada vedenlaadultaan takaisin taimenille sopivaksi. Samoina vuosina Multian metsissä hakkuuaukkojen, turvesoiden ja syvien metsäojien pirstomassa maisemassa sienestäessä, marjastaessa ja metsästäessä juurisyy valuma-alueen vedenlaadun kehnouteen alkoi valjeta. Vaikka metsätalous tuokin seudulle toimeentuloa, se myös pilaa luontoa, virkistysmahdollisuuksia, kalavesiä, mökkir...

Pilattu 1/3

Kävelen metsässä. Lippalakin päällä vilkkuu GPS-paikantimen valo ja kädessäni on tablettitietokone. Suunnistuskartan uudelleenkartoituksessa avonainen metsä muuttuu tiedostossa hakkuuaukoksi, aukko muuttuu vihreäksi, vihreä tiheikkö hankalakulkuiseksi maastoksi. Lehdistä on viime päivinä saanut lukea, että Suomen metsien kierto noudattaa koneavusteista myrskytuho- ja metsäpalorytmiä, jossa mikään ei pala ja puut kaatuvat suoraan konekuljetukseen. Tämä puoliluonnollinen kierto menee kutakuinkin näin: aukko, kynnös, heinikko, vatukko, vitukko, risukko, keppihelvetti, raivuuraiskio ja tiheikkö . Tästä muutamien koneavusteisten harvennusten ja hehtaarien risuestettä muistuttavien rävelikköjen jälkeen päästään metsäksi kutsumaamme vaiheeseen. ”Tämä kaikki luonnollisuus on kovin tärkeää”, itketään lehdissä. "Tällä voidaan lisätä vattuja, ja jopa mustikka voidaan pelastaa". ”Tämä metsätalouden uhraus luonnollisemman metsän puolesta koskettaa vain noin prosenttia ...

Tarmo Ketola

Search This Blog