Skip to main content

Haitallisista yritystuista – ”Hyvässä hengessä”



Teollisuuden herrat keskustelivat taloudesta hyvässä hengessä tartuttaen yhdessä tekemisen meiningin kaikkiin. 

Yhdessä voimme tehdä hyviä teknologisia ratkaisuja ympäristön eteen ja päihittää kasvihuoneilmiön. Pidetääs kaikki ikään tai sosiaaliseen asemaan katsomatta, tästä lähtien hyvä pössis päällä ja rahahanat teollisuuden suuntaan auki.”

”Jesh! fist pump! high five! boogie woogie, ja kolme kertaa Hurraa!"

Helsingin sanomissa keskenään hymistelevät pompöösit ukot muistavat vielä ohimennen antaa ymmärtää että vaikka heille turhaan maksettavat tuet pahentavat ilmastonmuutosta ja kurjistavat kansaa, niin oikeastaan ilmastonmuutoksen varjolla ei kannata tulla isottelemaan tuista, vaikka yhdessä tässä ilmastonmuutosta torjutaankin. 

Siis mitäh? 

Aamukahvi pyrkii nenän kautta näppäimistölle. Ei helvetti: face palm, hetki otsan pöytään hakkuuta ja syvä huokaus.

Ei ilmastonmuutosta hoideta pois päiväjärjestyksestä pikku viilaamisella ja pelkillä hyvähenkisyyssössötyksillä. Nämä tuet on todettu useaan otteeseen turhiksi ja haitallisiksi.

En ole onnekseni ainoa, jota kiukuttaa: Emma Kari ja Ville Niinistö mylläävätkin tätä jo twitterissä. Katson parhaaksi tehdä tällä kertaa jotain muuta. 

Puolta viikkoa myöhemmin onkin selvä, että nyt tullaan koko laidan leveydellä haitallisten yritystukien puolesta. Vientiteollisuus, työpaikat, verotulot, perinne, isänmaa, luopiot, petturit, öyhön, öyhön. Hurmos päällä kivitetään niitä, jotka kehtaavat nostaa kissan pöydälle. Mustelmia tulee, mutta onneksi kehtasivat. Asia on tärkeä. 

Ympäristölle haitallinen tuki on tuki, joka johtaa ympäristön pilaantumiseen, tai on ristiriidassa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Ympäristöministeriön mukaan näitä tukia piisaa. Olennaista on myös, että työ- ja elinkeinoministeriö on todennut ne tehottomiksi ja kilpailua vääristäviksi. Kokonaisuudessa nämä tuet ovat erittäin pieni osa yritysten liikevaihdosta, mutta valtion budjetissa näille rahoille olisi paljon, paljon, paljon tärkeämpääkin käyttöä. Ympäristölle haitalliset tuet joutavat mennä. Sorry, mutta Business as usual, ei ole mahdollista ilmastonmuutoksen edessä. 

Selvää on, että ilmastotalkoisiin tarvitaan myös teollisuus, ja osallistuminen niihin talkoisiin alkaa kätevästi haitallisten ja tarpeettomien tukien poistolla.

Haitallisista yritystuista syvällisemmin: https://yle.fi/uutiset/3-10095106




Comments

Popular posts from this blog

Pilattu 1/3

Kävelen metsässä. Lippalakin päällä vilkkuu GPS-paikantimen valo ja kädessäni on tablettitietokone. Suunnistuskartan uudelleenkartoituksessa avonainen metsä muuttuu tiedostossa hakkuuaukoksi, aukko muuttuu vihreäksi, vihreä tiheikkö hankalakulkuiseksi maastoksi. Lehdistä on viime päivinä saanut lukea, että Suomen metsien kierto noudattaa koneavusteista myrskytuho- ja metsäpalorytmiä, jossa mikään ei pala ja puut kaatuvat suoraan konekuljetukseen. Tämä puoliluonnollinen kierto menee kutakuinkin näin:  aukko, kynnös, heinikko, vatukko, vitukko, risukko, keppihelvetti, raivuuraiskio ja tiheikkö . Tästä muutamien koneavusteisten harvennusten ja hehtaarien risuestettä muistuttavien  rävelikköjen  jälkeen päästään metsäksi kutsumaamme vaiheeseen.  ”Tämä kaikki luonnollisuus on kovin tärkeää”, itketään lehdissä. "Tällä voidaan lisätä vattuja, ja jopa mustikka voidaan pelastaa". ”Tämä metsätalouden uhraus luonnollisemman metsän puolesta koskettaa vain noin prosenttia Suomen me

Päätös

Päätös Tänään on omituinen päivä. Olen pantannut päätöstäni kauan. Lukuisista yhteydenotoista ja verenpaineen noususta huolimatta olen työntänyt päätöstä yhä edemmäksi. Nyt olen päätökseni tehnyt. Verenpaine laskee ja päätöksen myötä monta asiaa menneisyydestä ja nykyisyydestä kiertyy kiehtovasti yhteen. Pelkään että verenpaine vielä jossain välissä nousee, mutta sille asialle en voi enää mitään. Peli on alkanut.  90-luvun puolivälissä, Keuruun Virtalankosken sillalta syljeskellessä, perhovapaa roikottaen ja Tarhian koskireitin alennustilaa katsellessa heräsi halu ottaa selvää miten tuon vesistön voisi saada vedenlaadultaan takaisin taimenille sopivaksi. Samoina vuosina Multian metsissä hakkuuaukkojen, turvesoiden ja syvien metsäojien pirstomassa maisemassa sienestäessä, marjastaessa ja metsästäessä juurisyy valuma-alueen vedenlaadun kehnouteen alkoi valjeta. Vaikka metsätalous tuokin seudulle toimeentuloa, se myös pilaa luontoa, virkistysmahdollisuuksia, kalavesiä, mökkiranto

Vapaaehtoinen maailmanloppu vol. 2.

” Ethän sä voi tosissasi vaatia, että muutoksia tehdään pakolla. Ei yhteiskunta niin toimi, että jotain pakotetaan. Kyllä homman on perustuttava vapaaehtoisuuteen.  Ei mitään pakkoja. Tehdään, kun joudetaan tai annetaan ainakin 30 vuoden siirtymäaika – ehkä vapaaehtoinen ”.  Ironisinta vallalla olevassa vapaaehtoisuuskiimassa on monen tunnetun umpikonservatiivin yhtäkkinen into vaalia vapaaehtoisuutta ja yksilönvapautta. Vapaaehtoisuuskeskustelussa demonisoitu pakko tuntuu ilmastonmuutoskontekstissa aivan älyttömältä. Olemme päätöksen kanssa jo selkä seinää vasten. Käytännössä ”vapaaehtoisuus” ilmastoasioissa on pakkopäätös siitä, tehdäänkö pakolla nyt vai erittäin pakolla myöhemmin. Väitän, että kansalaisten halukkuus ilmastotekoihin on ymmärretty totaalisen väärin. Keskivertokansalainen  N. N.  ja suomalaisten ylivoimainen enemmistö ilmoittavat haluavansa puolustaa Suomea aseellisesti. Suomalainen on siis valmis kuolemaan sodassa, muttei muka valmis hivenen pakotettuna autta